keskiviikko 3. tammikuuta 2018

Molemmille uusi sukunimi

Luulin jo saaneeni blogin pakettiin viime vuoden puolella, mutta vielä löytyi yksi asia, josta minun piti kirjoittaa: sukunimien vaihtamisesta. Meillä nimenvaihto oli astetta byrokraattisempi kuin yleensä avioliittoa solmiessa, koska halusimme yhteiseksi sukunimeksi meille molemmille uuden nimen. Kirjoitan vielä tästä, koska itse en ainakaan aiemmin löytänyt tästä vaihtoehdosta juurikaan kokemuksia. Nimilakihan on kyllä mahdollisesti muuttumassa (siitä lyhyesti täällä & pitkästi täällä), mutta ehkä näistä ehtii vielä olla jollekin hyötyä. Sukunimivalinnastamme voit lukea enemmän täältä, mutta lyhyesti kyseessä oli siis miehen äidin tyttönimi.

Alkuperäinen suunnitelmani oli, että mies olisi vaihtanut nimensä jo ennen häitä, jolloin olisimme saaneet yhteisen nimen tavanomaisella ilmoitusmenettelyllä. (ks. lisää Maistraatin sivuilta). Tällöin miehestä olisi kuitenkin (tietenkin) käytetty kyseistä sukunimeä vihkikaavassa, joten hylkäsimme tämän vaihtoehdon; mies halusi omalla nimellään naimisiin.

Nimenmuutos oli siis tehtävä häiden jälkeen ja hakumenettelyllä. Uusi sukunimi kyllä ilmoitettiin vieraille jo häissä: aivan vihkitilaisuuden lopuksi vihkijämme ilmoitti nimivalinnastamme, ja kertoi sen tulevan käyttöön häämatkan jälkeen. Vaikka häämatkamme ei ollut ihan heti häiden jälkeen, emme kuitenkaan uskaltaneet varata sitä uudella nimellä (jonka saamisen aikataulusta ei voinut olla varma), vaan ryhdyimme toimeen häämatkan jälkeen tammikuussa.

Käytännössä kokonaan uuden nimen ottaminen ei ole juuri vaikeampaa kuin jommankumman puolison nimen valitseminen. Nimen hakeminen onnistuu kätevästi verkossa (Maistraatin lomakkeiden kautta; molempien tulee tunnistautua sähköisesti), samoin kuin maksaminen. Niin, maksaminen. Nimittäin hieman kalliimmaksi tämä vaihtoehto kyllä tulee: sukunimen vaihtaminen hakumenettelyllä maksaa tällä hetkellä 101 euroa, minkä lisäksi kaikki nimenmuutoskustannukset maksetaan tietysti tuplana verrattuna tilanteeseen, jossa vain toinen puoliso vaihtaa nimeään. Eli uudet passit, ajokortit, pankkikortit, kanta-asiakaskortit ynnä muut pitää kaikki maksaa kahdelle ihmiselle.

Lisäksi hakumenettely edellyttää uuden nimen perustelemista Maistraatille. Meille perustelu oli kuitenkin helppoa: nimi on kulkenut miehen suvussa, ja minä puolestaan olin "oikeutettu" nimeen avioliiton kautta. Koska kyseessä oli vielä "tuore", miehen äidin nimi, meidän ei tarvinnut edes toimittaa mitään asiakirjoja todisteeksi nimen suvussa kulkemisesta, kuten täytyyy tehdä, jos hakee kaukaisemman esivanhemman nimeä. Mikäli hakee kokonaan uutta sukunimeä, on perusteiden keksiminen ehkä vaikeampaa, minkä lisäksi uusi nimi saattaa joutua nimilautakunnan tarkistamaksi ja hylkäämäksi. Tietysti, jos on jonkun oikein hyvän nimen keksinyt, perustelemisen vaivan haluaa ehkä nähdä ja hylkäämisen riskin ottaa ;)

Päätös sukunimestä saatiin yllättävänkin nopeasti, noin viikossa: hakemus lähetettiin 24.1. ja päätös oli tehty 2.2. Suosittelen kuitenkin varaamaan nimenvaihtoon aikaa, koska välillä voi olla ruuhkaa. Esimerkiksi kesällä uskoisin prosessin kestävän kauemmin. Lisäksi on syytä huomioida, että maksaa tuon edellä mainitun vaihtamisen hinnan (101e) saman tien hakemusta lähetettäessä, koska hakemusta ei käsitellä ennen kuin maksu on vastaanotettu.

Päätös tuli meille postitse kotiin (netistäkin sen olisi tietysti nähnyt). Myönteisen päätöksen nimenvaihdosta näki jo kuoresta: meille se hääfoorumeilla kohuttu ensimmäinen posti uudella nimellä oli Maistraatin päätös uudesta, yhteisestä sukunimestä.

Nyt kun uusi sukunimi on ollut käytössä kohta vuoden verran, olemme molemmat jo aikalailla tottuneita siihen. Itse en osaa enää kuvitella esittäytyväni vanhalla nimellä, mutta allekirjoitukseen se aina välillä pyrkii lihasmuistista hyppäämään :D

Millaisia kokemuksia / ajatuksia teillä on nimenmuutoksista?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti