maanantai 23. lokakuuta 2017

Hyvien diilien heitot

Kun oli tanssittu noin tunnin verran, pidettiin taukoa heittoja varten. Me ei heitetty kimppua ja sukkanauhaa, koska en halunnut heittää itsetekemääni kimppua enkä halunnut miehen kaivelevan mekkoni sisältä sukkanauhaa (ja toisaalta olisi ollut vähän kumma, jos sukkanauha olisi vain ilmestynyt jostain). En myöskään pidä naimisiin menemistä kummoisenakaan saavutuksena tai tavoitteena elämälle, joten hieman ihmettelen, miksi pitäisi kisata siitä, kuka pääsee seuraavana naimisiin. Ja jottei kukaan ymmärrä tahallaan väärin, niin tämä on mielestäni ihan erillistä siitä, että varmasti suurin osa kaipaa elämäänsä rinnalleen toista ihmistä ja haluaa tämän löydettyään sitä juhlistaa - se on mielestäni todellakin ok ja ihanaa, joskaan ei suinkaan välttämätöntä :)

Huomasitte varmaan, että tämä kaikki oli minun näkemystäni; kerrottuani näistä ajatuksistani miehelle häiden suunnitteluvaiheessa, hän rupesi vähän takeltelemaan, että onko pakko aina väkisin olla erilainen. No ei ole pakko, mutta vielä vähemmän kannattaa tehdä jotain vain koska niin on aina tehty / se on perinne / mitä muutkin ajattelee. Kun sitten esittelin oman vaihtoehtoni heitoille - heitot joka tapauksessa halusin, koska ne ovat mielestäni hauska ja rento loppuillan ohjelmanumero - mieskin oli kokolailla messissä.

Niin me sitten heitettiin koira ja auto.

Morsian koiraa heittämässä, sulhanen selkeästi juonittelee taustalla.
Ohjelmanumero alkoi sillä, että kaaso A kuulutti heitot suoritettaviksi ja selosti niiden taustaa. Nimittäin jo joskus suhteemme alkuaikoina mies haaveili autosta (kun taas minä olen periaatteesta aikalailla yksityisautoilua vastaan) ja minä koirasta (mies ei ole ikinä ymmärtänyt lemmikkieläinten päälle). Sovittiin sitten, että jos mies joskus saa auton, niin minä saan koiran, ja niin molemmat saapuivat talouteemme pari vuotta sitten. Tätä me kutsuttiin hyväksi diiliksi, joten päätettiin heittää (pehmo)koira ja (pehmo)auto, joiden nappaajat pääsisivät seuraavaksi tekemään hyviä diilejä.

Onnellinen voittaja ja kohteliaat taputukset kanssakisaajilta.
Näissä heitoissa oli muuten se hyvä puoli, että kaikki halukkaat saivat osallistua kumpaan tahansa ikään, sukupuoleen ja parisuhdestatukseen katsomatta. Alussa esittämieni perusteluiden lisäksi toivon vastaavien heittokonseptien leviävän siis senkin takia, että itsehän en enää rouvana voi osallistua kimpun nappaamisen kisaan ;D

Sulhanen kisatunnelmaa kohottamassa.
Vieraissa tämä ei tuntunut herättävän suurempaa hämmennystä, eikä jälkikäteenkään kukaan ole mitään kommentoinut. Tiukkaa kisaa sen sijaan syntyi, varsinkin miehen heittämän auton kohdalla:

Tiukka kisa, takkikin napattiin avuksi.
Voin siis suositella kimpun ja sukkanauhan korvaamista muilla heittovälineillä! Meidän toteutuksessa haastavinta oli löytää pehmoauto - suurin osa autoleluista kun sattuu olemaan melko kovaa tekoa, ja siksi ehkä vaarallisia heittää. Sinnikäs kirppiskahlailu kuitenkin palkittiin, ja jokunen viikko ennen häitä satuin bongaamaan Torista tuon Cars-sarjan minipehmon.

Mitä tykkäätte meidän toteutuksesta? Oletteko itse osallistuneet joskus erilaisiin heittoihin?

Kuvat jälleen Minttu Saarnilta (ite sensuroin), ethän kopioi!

2 kommenttia:

  1. Hei onpa hauska idea!
    Pitääkin esittää Sulholle, josko me keksittäis jotain vastaavaa - mä en halua että Sulho mönkii mun mekon alla ja toisaalta taas en haluais heittää kimppuanikaan pois, mutta jotenkin olis kiva toteuttaa tämä heittoperinne :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että heti löytyi ideoita! Muistelen itse joskus kauan sitten lukeneeni muistakin "vaihtoehtoheitoista", eli kannattaa googlailla niitä, jos ei halua suoraan tätä ideaa lainata :)

      Poista