sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Marrasmorsiamen hääaamu

Nukuimme häitä edeltävän yön kotonamme, jossa majoitimme myös toisen kaasoistani. Kaikki nukkuivat kyllä hieman huonosti ja aivan liian vähän. Herätyskello meillä taisi olla soimassa puoli kahdeksalta, mutta itse ainakin olin jo kuudesta eteenpäin hereillä, joten nousimme kauan ennen herätystä.

Oma fiilikseni oli lähinnä innostunut, eikä minua oikeastaan jännittänyt. Ihan hirveästi ei kyllä jäänyt selkeitä muistikuvia aamusta (eikä kyllä päivästäkään), mistä kyllä huomaa jännitystä kuitenkin olleen ilmassa. Söimme aamupalan rauhalliseen tahtiin, ja sen jälkeen oli aika sanoa heipat sulhaselle ja lähteä kampaajalle, johon olin varannut ajan klo 8.30 (alunperin klo 8.00, mutta koekampauksessa todettiin ehtivämme hieman myöhemminkin).

Kampaajanani toimi Miia alakertamme Studio Feel It:ssä , joten sinne ei ollut pitkä matka. Kaaso R tuli kampaajalle alkuun mukaan tekemään häämeikkini pohjan, jottei sen kanssa tarvinnut säätää birdcage-hunnun ollessa jo paikoillaan. Oli muuten ehdottoman hyvä päätös valita kampaaja ihan vain supernäppärän sijainnin perusteella, varsinkin kun kampauskin onnistui erinomaisesti! Tietysti kävi nimittäin vielä niinkin, että kaikesta valmistautumisesta huolimatta unohdin huntuni kotiin kampaajalle lähtiessäni, mutta kaasolla ei mennyt kuin minuutti sen hakemiseen meikkipohjan valmistuttua.

Myös kuvaajamme Minttu Saarni aloitti työpäivänsä kampaamosta, jonne hän saapui ennen kymmentä. Ensimmäisen hääpäivän kuvat ovat siis sieltä:


Kaaso oli jo ehtinyt poistua laittamaan itseään valmiiksi, joten kampauksen oheistoiminta oli vaihtunut meikkauksesta kynsien laittoon. Kuten jo kaksi vuotta ennen häitä suunnittelin, käytin kynsiini kynsitarroja. Tällä kertaa ne eivät vain pysyneet yhtä hyvin kuin viimeksi, vaan alkoivat jo hääpäivän aikana irtoilla - tiedä sitten, johtuiko tämä niiden kiinnittämistä siivittäneestä jännityksestä vai erimerkkisestä päällyslakasta.

Miia työssään & marraskuinen maisema kotikadullemme.

Viimeinen lakkasilaus ennen birdcage-hunnun kiinnittämistä. Olin ihan yllättynyt, että kiharanuttura pysyi koko pitkän päivän kuosissaan!


Vielä huntu paikoilleen; ilmeestäni näkee, kuinka tarkkaa sen asettelu oli :D Tuo ei siis ole surullinen ilmeeni, vaan keskittynyt! Vaikka huntu oli superihana ja ehdottomasti viimeisteli hääpäivän lookkini, olisi ehkä sittenkin kannattanut valita inasen isompi malli. Loppuillasta otetuissa kuvissa tuo on nimittäin vinksahtanut todella hassun näköiseksi, mutta sen näette ehkä myöhemmin...


Kampaajan jälkeen kipaisin rappuset yläkertaan, jossa laittautuminen jatkui kaaso R:n osaavissa käsissä. Harjoittelu oli varmaan tuottanut tulosta, sillä meikkaaminen sujui oikein sulavasti - lukuun ottamatta sitä, että aivan viimemetreillä räpäytin silmiäni vähän väärässä kohtaa, mutta senkin vahingot saatiin pikaisesti korjattua. Voit lukea häämeikin harjoittelusta useammasta postauksesta: vol. 1, vol. 2, vol. 3 ja vol. 4.

Meikkiarsenaalia.

Kun kampauksen ja meikin teosta oli selvitty niin sujuvasti, meillä jäi kaasojen kanssa aikaa kilistelläkin - alkoholittomalla skumpalla kuitenkin tässä vaiheessa aamua. Seuraamme olivat tosiaan tässä vaiheessa liittyneet kaaso A ja hänen poikaystävänsä (eli meidän kuski), joka ei kuitenkaan ehtinyt töiltään koneen äärestä kilistelemään kanssamme. Tässä välissä Minttu lähti kuvaamaan miesten aamua, ja täytyy sanoa, etten oikeastaan muista mitä teimme ennen hänen paluutaan :D Luultavasti kaasot laittoivat itsensä valmiiksi, ja itse varmaan siivoilin kämppää tai jotain muuta yhtä glamouria :DD


Mintun palattua siirryttiin morsiuslookin tärkeimpään osaan, eli mekkoon. Ennen sitä koettiin kuitenkin pieni kriisin hetki, kun totesin että stay-upit ei vaan ole mun juttu, enkä tietenkään ollut varannut sukkahousuja. Onneksi kaaso A oli varannut itselleen kahdet, joten pöllin niistä ne paremmat (kiitos ja anteeksi tästä vielä, A!). Ne oli muuten täydelliset, en ole varmaan koskaan onnistunut ostamaan itselleni noin hyvin istuvia ja mukavia sukkahousuja (tai sitten en vaan häiden huumassa huomannut niiden valumista tai kiristämistä).


Puvussani oli vetoketjukiinnitys, mutta koristenapeissakin riitti hommaa kaasoille. R hoiti napituksen, A "tarjoili" koruja.

Vielä Swarovskit korviin...
ja huulipuna huuliin
Sitten oltiin valmiita jatkamaan kuvauksiin naapuripuistoon! Niistä kuvista näette sitten, miltä häälookkini kokonaisuudessaan näytti. Sitä ennen pitää tietysti katsoa vielä, mitä sulhanen ja bestman puuhailivat hääaamun aikana, siitä siis ensi kerralla!

Kaikki tämän postauksen kuvat Minttu Saarnin käsialaa, ethän kopioi!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti