maanantai 8. elokuuta 2016

(Elämäntaparemontti)motivaatio

On taas aika sivuta häävalmisteluiden ohessa tavoittelemaani elämäntaparemonttia. Koin sen suhteen jo keväällä pienen herätyksen, kun käsittelimme opinnoissamme motivaatiota. Ihan perusasioita, jotka olivat kuitenkin päässeet unohtumaan ”kaikkimullehetinyt”-pikaremonttia tavoitellessani. Näitä motivaation ja tavoitteenasettelun perusjuttuja ajattelin nyt kerrata hieman tässäkin, jos vaikka joku muu onnistuisi remontissaan paremmin :)

Jotta motivaatio pysyy kohdillaan, tavoitteiden pitäisi olla…

Selkeitä ja konkreettisia. Tähän liittyy ensinnäkin se, että esimerkiksi elämäntaparemontissa kannattaa keskittyä yhteen osa-alueeseen kerrallaan, eikä pyrkiä muuttamaan kaikkea kerralla. Eli ensiksi pyritään vaikka lisäämään liikuntaa ja sitten keskitytään parempaan syömiseen. Toiseksi tavoitteiden pitäisi olla sellaisia, että omaa etenemistä pystyy seuraamaan. Itse en asettaisi tavoitteeksi tietyn kilomäärän tiputtamista, koska paino on loppuviimeksi aika huono (tai ainakin yksipuolinen) hyvinvoinnin mittari. Sen sijaan voi ottaa tavoitteeksi esimerkiksi sen, että käy salilla kerran viikossa. Se, että keskittyy yhteen osa-alueeseen kerrallaan ja asettaa konkreettisia tavoitteita varmistaa, että nuo tavoitteet on helppo pitää mielessä ja niiden toteutumista on helppo seurata.

Sopivan isoja. Tähän liittyen edellisessä kappaleessa oli esimerkkinä kerran viikossa salille. Jos omat salikäynnit ovat tähän saakka olleet satunnaisia vierailuja, ei kannata suoriltaan lähteä tavoittelemaan kolmea kertaa viikossa. Sen sijaan kerta viikossa on vielä melko helppo toteuttaa, jolloin saa onnistumisen kokemuksia motivaation ylläpitämiseksi. Kun kerta viikossa on itsestäänselvyys, tavoite nostetaan kahteen kertaan viikossa jne. Eli isommat tavoitteet jaetaan pienempiin osatavoitteisiin. Ei kuitenkaan kannata myöskään tyytyä liian helppoihin tavoitteisiin, jotka saavutat ”milloin vain”, koska silloin niiden eteen ei tule juuri tänään tehtyä mitään.

Positiivisia. Sen sijaan, että mietitään, mitä ei saa tehdä, mietitään, mitä voisi lisätä. Eli ei oteta tavoitteeksi päivittäisen suklaapatukan poisjättämistä, vaan päivittäisen hedelmäannoksen lisääminen. Ei mietitä, että pitäisi vähentää television ääressä istumista, vaan että olisipa kiva käydä joka päivä pienellä kävelyllä. Myönteiset tavoitteet ovat tutkitusti motivoivampia kuin kielteiset!

”Ekologisia.” Tällä tarkoitetaan siis sitä, että miettii myös tavoitteen mahdollisia haittavaikutuksia. Niitäkin yleensä on, esimerkiksi salilla käymisen aika on pois jostain muualta. Olennaista ei olekaan se, onko näitä haittapuolia, vaan se, onko tavoite vaivan arvoinen. Lisäksi kannattaa miettiä myös vaihtoehtoisia keinoja tavoitteen saavuttamiseen: jossakin tilanteessa unen määrän ja laadun lisääminen ja stressin vähentäminen voivat lisätä hyvinvointia enemmän kuin liikunnan lisääminen.

No miten olen sitten itse onnistunut näihin herättyäni? Sanotaanko, että remonttini tulokset eivät varmastikaan näy ulospäin, mutta itsellä on kyllä aiempaa parempi olo. Erityisesti liikunnan määrää olen onnistunut lisäämään, jopa siinä määrin, että liikkumaan on pakko päästä joka päivä. Eniten tästä on kyllä kiittäminen 12 km päivittäistä työmatkapyöräilyä (joka nyt töiden loputtua pitäisi korvata jollain!), mutta myös salilla olen käynyt 1-2 kertaa viikossa koko kesän.
 
Tavoitteiden konkretisoimiseksi ja edistymisen seuraamiseksi hankin kesäkuussa myös aktiivisuusrannekkeen. Siitä voisin kirjoittaa kokonaisen oman postauksen, mutta sanotaan nyt lyhyesti, että olen kyllä kokenut sen motivoivan sekä liikkumiseen että parempaan syömiseen! Sen avulla selvisi esimerkiksi, että syön yleensä arkisin liian vähän (mikä laittaa kehon säästöliekille) ja viikonloppuisin ihan liikaa (ja keho tarraa tähän kaikkeen sitten kiinni). Nyt minulla onkin tavoitteena saada syöminen tasapainoon, niin että söisin joka päivä sopivasti. Epätasainen syöminen vaikuttaisi olleen myös merkittävässä roolissa siinä, ettei ulospäin näkyviä tuloksia ole syntynyt. Heti kun lisäsin (terveellistä!) syömistä arkipäiville ja kiinnitin enemmän huomiota viikonloppuherkutteluun, paino lähti tippumaan. Tämä tietysti motivoi entisestään jatkamaan terveellisempien elämäntapojen tavoittelua, vaikka tavoitteenani ei niinkään ole painon pudottaminen kuin kevyt kiinteytyminen.

Tällä hetkellä liikuntamäärät tuntuvat siis sopivilta ja syömisiä tulee mietittyä tarkemmin, vaikken olekaan kieltänyt herkkuja itseltäni kokonaan. Seuraava tavoite voisi olla riittävät yöunet. Aktiivisuusranneke kun mittaa niitäkin, ja ne tuppaavat usein jäämään seitsemään tuntiin, vaikka kahdeksan olisi tavoite... Eli nyt yöpuulle, jotta jaksaa huomenna taas häähääräillä!

2 kommenttia:

  1. Tosi hyviä pointteja! Itsekin olen nyt kesällä tehnyt kevyttä elämäntaparemonttia. Aiemmin minäkin menin tuolla "kaikkimullehetinyt"-asenteella, jos huomasin muutamia lisäkiloja tulleen, mutta nyt on jotenkin rauhallinen fiilis. Päätin tehdä sellaisia muutoksia, jotka kestäisivät toivottavasti loppuelämän. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sehän siinä oliskin, että niiten muutosten ois hyvä kestää, muuten kilot tulee äkkiä takasin. Sitä ei vaan aina muista siinä vaiheessa, kun päättää pistää kerralla elämänsä kuntoon :D

      Poista