keskiviikko 13. heinäkuuta 2016

Morsiusmessua, pukuostoksia ja rippijuhlintaa

Siinäpä meidän viime viikonloppu - kesäjuhlinnat kompaktissa kokonaisuudessa. Suuntasimme jo torstaina perheeni luo, jotta saimme perjantaina rauhassa valmistautua elämämme ensimmäiseen morsiusmessuun. Ystäväpariskuntamme meni nimittäin naimisiin, mutta heitä ei innostanut ajatus suuritöisistä hääjärjestelyistä. Niinpä he päätyivät morsiusmessuun, jonka jälkeen tarjoiltiin skumppaa ja kakkua viereisen koulun pihalla. Kokonaisuudesta tulikin juuri heidän näköisensä! Tähän pariskuntaan ja heidän häittensä taustoihin (sekä ihaniin hääpukuihin!) voitte muuten perehtyä tarkemmin Valomerkin artikkelissa. Onnea vielä muruset!

Morsiusmessun ohjelma
Vihkiminen pariskunnalla oli tosiaan Pyhän Laurin kirkossa Vantaalla ja kävi hieman pitemmän kaavan mukaan. Morsiusmessu kesti noin tunnin, mutta meidän mielestämme se tuntui lyhyemmältä kuin "se tavallinen", lyhytmuotoinen kirkkovihkiminen. Tähän saattoi vaikuttaa se, että pappi puhui melko lyhyissä pätkissä ja musiikkia oli paljon. Pariskunnan ystävistä koottu kuoro lauloi ihanasti ja rohkaisi muitakin laulamaan. Minua ihmetyttääkin monesti kirkossa, että itse agnostikkona veisaan reippaammin kuin useimmat luterilaista uskontoa tunnustavat - nyt ei ollut siitä pelkoa!

Messun jälkeen koko juhlaväestä otettiin yhteiskuva, jonka jälkeen oli sitä kakkua ja skumppaa Kyrkobyn koulun pihassa. Kakkua oli tarjolla kahta sorttia, jotka molemmat olivat gluteenittomia ja vegaanisia, ja varsinkin tiramisú oli kyllä suussasulavaa! Muutaman puheen morsiusparin läheiset ehtivät pitämään, ennen kuin sulhanen pisti pelin poikki ja kehotti kaikkia keskittymään kakun syöntiin :D

Morsiuspari ja osa vieraista jatkoi juhlintaa Herättäjäjuhlilla, mutta me suuntasimme sulhaseni kanssa viereiseen ostoskeskukseen pukuostoksille. Oli nimittäin pakko hommata sulholle uusi puku veljeni rippijuhliin (jotka olivat sunnuntaina), koska hääpukukartoituksessa sovitettujen pukujen jälkeen hänen vanha pukunsa näytti järkyttävältä. Oikeasti. Löydettiinkin hyvin istuva puku Stockmannilta, ja pakkohan se oli ostaa, vaikkei alennuksessa ollutkaan. Nyt vaan mietityttää, pitäisikö hääpukuun satsata aiottua enemmän, kun tämäkin puku oli jo niissä budjetin hinnoissa :D Puvun löydyttyä melko helposti jatkoimme shoppailua arkivaatteiden tiimoilta niin, että palkkapäivä tuntuu jo hyvin kaukaiselta muistolta...

Lauantaina olikin aika siirtyä jo melkein juhlatunnelmiin, nimittäin niitä rippijuhlia järkkäämään. Silitellessäni noin kymmentä (isoa) pöytäliinaa olin erittäin tyytyväinen siihen, että meidän häiden pöytäliinat tulevat pitopalvelulta. Niiden liinojen silittämiseen meni oikeasti lähes koko päivä! Lihapulliakin pyöriteltiin koko perheen voimin (paitsi minut oli eettisistä syistä vapautettu), joten kyllä tuo pitopalvelu on kaikin puolin hyvä juttu!

Sunnuntaina päästiin sitten juhlimaan, ja niin vain se pieninkin pikkuveli on yhtäkkiä iso poika, melkein mies jo. Juhlitaankohan sitten kymmenen vuoden päästä hänen häitään... ;D Itse en keittiössä hääräämiseltä ehtinyt kauheasti vieraiden kanssa juttelemaan, mutta se vähä mitä ehdin oli aika hääpainoitteista. Kovasti kyseltiin jo meidän kutsukorttien perään, vaikka häihin on vielä yli neljä kuukautta. Okei, ei paljon yli neljä kuukautta, mutta olen elänyt siinä käsityksessä että kutsukortit lähetetään aikaisintaan neljä kuukautta etukäteen. Noh, ainakin ihmiset tuntuvat olevan innoissaan meidän häistä, eikä voi taaskaan muuta kuin ihmetellä, miten kovasti voi omasta suvustaan tykätä<3

Hyvää jou- eikun kesää!
Saimme muuten myös jälleen säiden jumalilta taidonnäytteitä Suomen kesäsään osalta. Noin minuutti sen jälkeen, kun juhlaväki oli ikuistettu pihamaalla, alkoi kaatosade. Se vaihtui pian raesateeksi ja viidessä minuutissa pihamaa oli valkoinen. Jäivätpä ainakin mieleen nämä meidän perheen (ja serkusten) viimeiset rippijuhlat!

Ihan ei näillä juhlimisilla kesäjuhlista kuitenkaan selvitty, sillä sulhasen Facebookiin tipahti kutsu elokuisiin "hääjuhlintoihin". Kyseinen pari meni alkukesästä Kaliforniassa naimisiin ja aikoo elokuussa juhlistaa sitä pienesti omassa puutarhassaan. Mielestäni on tosi kiva, että vaikka meidänkin häävuodelle sattuu nyt useammat häät, ovat ne keskenään näin erilaisia (ja erilaisia kuin meidän suunnitelmat)

2 kommenttia:

  1. Hei, sinulle olisi haaste blogissani! :)

    http://keijukaismorsian.blogspot.fi/2016/07/haaste-vastaanotettu.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heijee kiitos! Yritän vastailla mahdollisimman pian :)

      Poista