sunnuntai 28. helmikuuta 2016

25-vuotias

Täytin perjantaina 25 vuotta. Onko se paljon vai vähän, en oikein osaa sanoa. Toki hieman hytisyttää ajatella, että vaikka eläisin satavuotiaaksi, neljäsosa on jo takana päin (hyviä ajatuksia, tiedän!). Toisaalta, kun on lähes yhdeksän vuotta vanhempi poikaystävä / sulhanen / tuleva aviomies, sitä tuntee itsensä aina kovin nuoreksi ;) Ainakin sitä kai alkaa vihdoin olla aikuinen, kun tarkoitus on ensin saada kandidaatin tutkinto siltä unelmien alalta ja sitten mennä naimisiin sen unelmien miehen kanssa :D

Oli tämä neljäsosavuosisadan täyttyminen ainakin niin merkittävä tapaus, että sain elää juhlahumussa lähes koko viikon. Vanhempani, yksi pikkuveljistäni ja mummini kävivät synttärikahveilla jo keskiviikkona. Kiva olikin, että kävivät, sillä edelliskerrasta oli jo vähän aikaa! He nappasivat samalla koiran hoitoonsa, jotta saisimme rauhassa juhlistaa merkkipäivääni ensin kahdestaan perjantaina ja sitten ystävien kanssa lauantaina.


Sulhanen oli nimittäin varannut meille perjantaiksi pöydän Näsinneulasta! Hän on lupaillut viedä minut sinne noin ensitreffeistä lähtien, joten oli jo aikakin toteuttaa tämä lupaus. Olin kyllä etukäteen hieman skeptinen, että onko se nyt kuitenkin liian fiini paikka meille ja kannattaako siitä ruuasta niin kauheasti maksaa, mutta kaikki epäilykset osoittautuivat turhiksi! Ei ollut yhtään liian fiini paikka, ruoka oli todella hyvää (tämä oli itse asiassa varmaan ensimmäinen kerta, että kävin tällaisessa hienossa maistelupaikassa...) ja maisemia oli kiva ihailla! Illalla ei toki päässyt järvimaisemaa katselemaan, mutta onneksi sää oli kirkas ja Tampereen valot näkyivät ihanasti. Harmittaa vain, ettei tullut tuon parempia valokuvia napsaistua meistä siellä... Noh, pitää mennä uudestaan! :D

Lauantain kattaus
Lauantaipäivä menikin lähes täysin juhlia järjestellessä, sillä olin kutsunut meille parisenkymmentä ihmistä vapaamuotoisiin pippaloihin. Vieraat koostuivat pääasiassa opiskelijakollegoistani, mutta paikalle pääsivät myös serkkutyttöni, täysi-ikäiset pikkuveljeni sekä pari kaveria "entisestä elämästäni" pk-seudulla. Muun muassa kaaso A tuli paikalle Itävallasta saakka!<3

Oli kyllä ihana ilta! Alku oli ehkä hieman tahmea, kun suurin osa vieraista saapui melko myöhään (itsehän mainostin aloitusajan joustavuutta), mutta toisen boolimaljan jälkeen meno alkoi olla jo kohdillaan. Järjestimme myös pienimuotoisen tutustumisleikin, jossa tosin ei näin jälkikäteen tutustuttu uusiin ihmisiin, mutta tämä oli yleisön valinta. Kyseessä oli nimittäin juomapelityyppinen ratkaisu, jossa kaikki kirjoittivat lapulle jonkun muiston minuun liittyen, minkä jälkeen minun piti arvata, kuka oli kirjoittanut minkäkin muiston. Jos arvasin oikein, kirjoittaja joi, ja jos väärin, join itse. Olin tässä yllättävän hyvä, sillä taisin joutua itse juomaan ehkä kolmesti!

Semisti jäi ehkä kaivelemaan, että vietin aikaa lähinnä kauempaa tulleiden vieraiden kanssa ja opiskelijakaverit jäivät vähän vähemmälle huomiolle, mutta toivottavasti heillä riitti ymmärrystä tämän asian suhteen :) Jälleen kerran kyllä myös lähes liikutuin siitä, kuinka ihania sukulaisia mulla on! Katsokaa nyt, mitä ne oli väsänneet mulle lahjaksi:

Arvokkaasti ikääntymisen apupaketti: Mölleriä, lähes keski-ikäisen muki, jalkarasva, sukkapuikot ja -lanka, lukulasit, aivopähkinöitä ja tussit, menolientä ja yömyssy sekä hemmottelulahjakortti naapurin Day Spahan <3

Sukulaiset jäivät myös yöksi meille, ja ihmeen hauskaa meillä oli vielä seuraavanakin päivänä! Kotiuduttiin viimeisten kanssa baarista vasta neljän maissa, mutta herättiin jo kymmenen aikoihin. Sulhanen kokkaili meille superin aamiaisen, jonka jälkeen lähinnä koomailimme porukalla olohuoneeseen levitetyillä yösijoilla. Parasta elämässä on tyypit, joiden kanssa voi vain käkättää tuntitolkulla :D Lisäksi musta on huippua, että sekä oma sulhaseni että pikkuveljen tyttöystävä viihtyvät niin hyvin tässä (hullussa) porukassa. Välillä harmittaa, että perheeseen, tai noihin veljiin tulee pidettyä niin vähän yhteyttä, mutta kiva huomata, että se yhteinen sävel siitä huolimatta säilyy :)

Että näin kivaa oli vanheta! Yllättävän stressaavaa oli kyllä näinkin pienten juhlien järjestäminen, mutta eiköhän sitä hetken levähdyksen jälkeen riitä taas virtaa hääjärjestelyihinkin - palailen mahdollisimman pian niiden parissa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti