tiistai 2. kesäkuuta 2015

Synttäriviikko: Mistä moinen hössötys?

Aihe, josta mun on ollut tarkoitus kirjoittaa about blogin aloittamisesta saakka: Mistä moinen hössötys, eli miksi ihmeessä aloitin häiden suunnittelun kaksi ja puoli vuotta etukäteen :D

Olin nimittäin aiemmin itsekin sitä mieltä, että häiden suunnitteleminen vuositolkulla on hullun hommaa. Nykyään taas mieleni tekisi väittää vastaan aina kun joku (yleensä keski-ikäinen tai vanhempi) päivittelee häähössötystä. "On se kumma, että juhlapaikka pitää varata ainakin vuosi etukäteen!" "Kaikkea sitä pitääkin näperrellä yhden päivän takia!" "Ei kai nyt kukaan päätä hääpäivää seuraavaa vuotta kauemmas?!"

Kyllä, kyseessä on vain yksi päivä, mutta sellainen päivä, johon yleensä väkisinkin menee suhteettoman paljon rahaa (ottaen huomioon, että se toden totta on vain yksi päivä; ei edes vuorokausi!). Eikö siis ole suorastaan järkevää suunnitella tuo päivä mahdollisimman hyvin, jotta kustannukset pysyisivät edes joten kuten aisoissa? Sitä paitsi uskon, että suurin osa heistä, jotka häitään suunnittelevat vuositolkulla, nauttii myös tuosta suunnittelusta. Tällöinhän kyse ei enää olekaan "vain yhdestä päivästä", ja mitä pidempään suunnittelee, sitä pidempään nauttii ;)

Ihmetystä herättää suunnitteluun käytetyn ajan lisäksi tietysti myös kaikki se vaivannäkö, joka ulkopuolisen silmin saattaa vaikuttaa mielipuoliselta - ja varmasti sitä se joskus onkin. Jälleen on kuitenkin syytä muistaa, että yleensä vaivannäköönkin liittyy hauskanpito: häissä tupataan panostamaan ja näkemään vaivaa niiden asioiden eteen, jotka juuri itselle ovat tärkeitä ja mieluisia.

Nykyään hääpäivästä pyritäänkin tekemään omannäköinen, mitä monien vanhempien lienee vaikea ymmärtää: Miksi ei vain voi tehdä kuten on aina tehty? Omasta mielestäni on vain hienoa, että ihmiset uskaltavat olla sellaisia kuin ovat, eivätkä mene vain massan mukana. Sitä paitsi lähipiirin häät kasaantuvat usein samalle vuodelle (yleensä vielä samalle kesälle), ja kuinka paljon mielekkäämpää onkaan olla vieraana useissa erilaisissa häissä, kuin juhlia joka toinen kesäviikonloppu samalla kaavalla!

Häistä hössöttäjää (kuten ehkä hössöttäjiä muutenkin) pidetään usein myös hieman pinnallisina ja yksinkertaisina. Uskon kuitenkin, että omien häiden suunnitteleminen vetoaa ihan kaikenlaisiin ihmisiin, ehkä juurikin siksi, että nykyään päivästä voi tehdä juuri sellaisen kuin haluaa :) Itselläni esimerkiksi on arkielämässä taipumusta vähän liiankin syvälliseen pohdiskeluun ja asioiden murehtimiseen, joten välillä tekee oikein hyvää miettiä niinkin pinnallisia seikkoja kuin kauniit vaatteet, nätit kampaukset, ihanat koristeet ja mitä häihin nyt liittyykään.

Luonne selittää varmasti myös sitä, miksi yksi suunnittelee häitään kolme vuotta ja toinen kolme viikkoa. Me olemme sulhon kanssa molemmat todella järjestelmällisiä (onneksi eri asioissa, niin että tasapainotamme toistemme joskus liiallistakin perfektionismia), joten totta kai suunnittelemme häämmekin tarkkaan ja pitkän kaavan mukaan! Itselleni sopii tällainen pikkuhiljaa suunnitteleminen senkin takia, että saatan hetkittäin kyllästyä tai innostua hillittömästi jostain ihan muusta, jolloin en yksinkertaisesti kykene suunnittelemaan.

Pointtina siis, että toivottavasti kaikki suunnittelevat häitään vapaasti niin pitkään/lyhyesti kuin itsestä tuntuu, yhteiskunnan normeista tai vanhempien mielipiteistä välittämättä - niin me ainakin ollaan tehty!

4 kommenttia:

  1. Minäkin olen aikainen suunnittelija, kaksi vuotta ennen häitä aloitin pohdinnat ja hetkeäkään en ole katunut! Minusta on ihanaa, että asiat on hyvissä ajoin hoidossa, niin säästytään viime hetken paniikeilta ja koska häät tosiaan ovat vain yhden päivän ja kerran elämässä, miksei niistä nauttisi jo hyvissä ajoin ja kunnolla? Minusta on ihanaa suunnitella, ideoida, askerrella ja pohtia häitä ja ne tuovat aina hyvän mielen - nautinkin tästä juhlasta yhden päivän sijaan kaksi vuotta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin toivon suunnittelemalla välttyväni viime hetken paniikeilta, saa nähdä kuinka käy... Ilman sitä paniikkia suunnitteleminen tosiaan myös on nautinto, joten tässähän on vain hyviä puolia! ;)

      Poista
  2. Hyvä kirjoitus ja paljon hyviä pointteja! Minäkin olen niitä tyyppejä jotka aidosti nauttii suunnittelusta, näpertelystä ja askartelusta. Minulle käy myös samoin, että joskus joku projekti on jäissä kuukausia kun ei vaan ole inspiraatiota jatkaa, siksi onkin hyvä, että on aikaa myös odotella inspiraation puhkeamista jälleen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja on tosiaan inhottavaa, jos kivasta projektista tulee pakkopullaa kun sitä on pakko viedä eteenpäin - paljon mieluummin sitä tekee asioita omassa tahdissaan, väljällä aikataululla :)

      Poista