tiistai 23. syyskuuta 2014

Sujuu kuin tanssi!

Pitkästä aikaa voin semihyvällä omatunnolla istahtaa koneen ääreen vähän pitemmäksikin aikaa miettimättä, että ois sata tärkeempääkin asiaa tehtävänä. Edelleen kyllä ois ainakin 50 tärkeempääkin asiaa tehtävänä, mutta multa poistettiin pari tuntia sitten viisaudenhammas, niin aattelin suoda itselleni tän yhden lepopäivän tänään :) Poisto meni onneksi ihan hyvin, tämä puudutus ja sen hiipuminen on vaan jotain, mitä oon aina inhonnut.

Me ollaan myös saatu aikaan jotain häihin liittyen! Tai no, tavallaan tämä ei kyllä liity häihin, mutta on sitten kuitenkin olennainen osa ainakin meidän hääjuhlaa. Me on nimittäin alettu tanssia! Ihan seura-/ lava-/ paritansseja, miksi niitä sitten haluaakaan kutsua. Ollaan kyllä jo useampi vuosi puhuttu, että voisi olla kiva oikeasti oppia tanssimaan, mutta nyt vasta saatiin asialle tehtyä jotain.

Aloitettiin tämä uusi yhteinen harrastus melko matalalta kynnykseltä ja budjettiystävällisesti, nimittän Tampereen korkeakoulujen liikuntapalvelut, Unipolisport, tarjoaa jäsenilleen viiden kerran (2h/kerta) seuratanssikurssin hintaan 5e/hlö tai 10e/pari. Joka kerralla opetellaan uusi tanssi.

Viikko sitten oli ensimmäinen oppitunti, jolloin perehdyimme valssin saloihin. Ohjaajapari oli oikein mukava ja hauskakin, askeleet näytettiin ensin moneen kertaan ja moneen tahtiin, ja myös yleisimmät virheet demonstroitiin. Sitten saatiin aina tanssahdella välissä, jolloin ohjaajat kiersivät salissa ja meitäkin pariin otteeseen korjasivat, minkä koin pelkästään hyvänä asiana. Aina välillä esiteltiin uusia variaatioita askeleista, erilaisia käännöksiä sun muita. Kurssille näyttää olevan ilmoittautunut 50 henkilöä, ja kyllä meitä tosiaan suunnilleen sen verran viimeksi siellä oli, mikä on tietysti melko paljon kahden ohjaajan ohjattavaksi, mutta päästäänpähän alkuun tämän harrastuksen parissa.

Itse tykkään hirveästi tanssia, eikä tuota sulhoakaan tarvinnut paljon mukaan houkutella. Meillä ei kuitenkaan kummallakaan ole juuri kokemusta noista paritansseista, mitä nyt ollaan välillä sukujuhlissa pyörähdelty (miten sattuu). Uskon kurssista olevan hyötyä erityisesti vieminen-seuraaminen -ongelmaan: saatan olla hieman itsepäinen vietävä luonteenikin vuoksi, mutta aiemmin en ole myöskään tiennyt, mitä ihmettä minun pitäisi seurata, ja kävi ilmi, ettei sulhokaan ole tiennyt, miten viedä. Tanssi siinä nyt sitten samaa tahtia :D

Tänään meillä on vuorossa foksi, ja vaikka olenkin tämän suuni kanssa vähän puoli-kuntoinen (enkä kai oikeastaan saisi urheilla), niin mennään kuitenkin ainakin katsomaan tuntia, kun viime kerralla ohjaajat mainostivat sen olevan suomalaisten lavatanssien kulmakiviä.

Tällaista pientä kivaa tällä kertaa, nyt otan itseäni niskasta kiinni niiden juhlapaikkojen kanssa, niin että saadaan häiden suunnittelukin kunnolla edistymään!

2 kommenttia:

  1. Löysin blogisi juuri äsken ja jään innolla seuraamaan sitä! Täytyykin aloittaa lukeminen alusta asti :)

    VastaaPoista