keskiviikko 3. tammikuuta 2018

Molemmille uusi sukunimi

Luulin jo saaneeni blogin pakettiin viime vuoden puolella, mutta vielä löytyi yksi asia, josta minun piti kirjoittaa: sukunimien vaihtamisesta. Meillä nimenvaihto oli astetta byrokraattisempi kuin yleensä avioliittoa solmiessa, koska halusimme yhteiseksi sukunimeksi meille molemmille uuden nimen. Kirjoitan vielä tästä, koska itse en ainakaan aiemmin löytänyt tästä vaihtoehdosta juurikaan kokemuksia. Nimilakihan on kyllä mahdollisesti muuttumassa (siitä lyhyesti täällä & pitkästi täällä), mutta ehkä näistä ehtii vielä olla jollekin hyötyä. Sukunimivalinnastamme voit lukea enemmän täältä, mutta lyhyesti kyseessä oli siis miehen äidin tyttönimi.

Alkuperäinen suunnitelmani oli, että mies olisi vaihtanut nimensä jo ennen häitä, jolloin olisimme saaneet yhteisen nimen tavanomaisella ilmoitusmenettelyllä. (ks. lisää Maistraatin sivuilta). Tällöin miehestä olisi kuitenkin (tietenkin) käytetty kyseistä sukunimeä vihkikaavassa, joten hylkäsimme tämän vaihtoehdon; mies halusi omalla nimellään naimisiin.

Nimenmuutos oli siis tehtävä häiden jälkeen ja hakumenettelyllä. Uusi sukunimi kyllä ilmoitettiin vieraille jo häissä: aivan vihkitilaisuuden lopuksi vihkijämme ilmoitti nimivalinnastamme, ja kertoi sen tulevan käyttöön häämatkan jälkeen. Vaikka häämatkamme ei ollut ihan heti häiden jälkeen, emme kuitenkaan uskaltaneet varata sitä uudella nimellä (jonka saamisen aikataulusta ei voinut olla varma), vaan ryhdyimme toimeen häämatkan jälkeen tammikuussa.

Käytännössä kokonaan uuden nimen ottaminen ei ole juuri vaikeampaa kuin jommankumman puolison nimen valitseminen. Nimen hakeminen onnistuu kätevästi verkossa (Maistraatin lomakkeiden kautta; molempien tulee tunnistautua sähköisesti), samoin kuin maksaminen. Niin, maksaminen. Nimittäin hieman kalliimmaksi tämä vaihtoehto kyllä tulee: sukunimen vaihtaminen hakumenettelyllä maksaa tällä hetkellä 101 euroa, minkä lisäksi kaikki nimenmuutoskustannukset maksetaan tietysti tuplana verrattuna tilanteeseen, jossa vain toinen puoliso vaihtaa nimeään. Eli uudet passit, ajokortit, pankkikortit, kanta-asiakaskortit ynnä muut pitää kaikki maksaa kahdelle ihmiselle.

Lisäksi hakumenettely edellyttää uuden nimen perustelemista Maistraatille. Meille perustelu oli kuitenkin helppoa: nimi on kulkenut miehen suvussa, ja minä puolestaan olin "oikeutettu" nimeen avioliiton kautta. Koska kyseessä oli vielä "tuore", miehen äidin nimi, meidän ei tarvinnut edes toimittaa mitään asiakirjoja todisteeksi nimen suvussa kulkemisesta, kuten täytyyy tehdä, jos hakee kaukaisemman esivanhemman nimeä. Mikäli hakee kokonaan uutta sukunimeä, on perusteiden keksiminen ehkä vaikeampaa, minkä lisäksi uusi nimi saattaa joutua nimilautakunnan tarkistamaksi ja hylkäämäksi. Tietysti, jos on jonkun oikein hyvän nimen keksinyt, perustelemisen vaivan haluaa ehkä nähdä ja hylkäämisen riskin ottaa ;)

Päätös sukunimestä saatiin yllättävänkin nopeasti, noin viikossa: hakemus lähetettiin 24.1. ja päätös oli tehty 2.2. Suosittelen kuitenkin varaamaan nimenvaihtoon aikaa, koska välillä voi olla ruuhkaa. Esimerkiksi kesällä uskoisin prosessin kestävän kauemmin. Lisäksi on syytä huomioida, että maksaa tuon edellä mainitun vaihtamisen hinnan (101e) saman tien hakemusta lähetettäessä, koska hakemusta ei käsitellä ennen kuin maksu on vastaanotettu.

Päätös tuli meille postitse kotiin (netistäkin sen olisi tietysti nähnyt). Myönteisen päätöksen nimenvaihdosta näki jo kuoresta: meille se hääfoorumeilla kohuttu ensimmäinen posti uudella nimellä oli Maistraatin päätös uudesta, yhteisestä sukunimestä.

Nyt kun uusi sukunimi on ollut käytössä kohta vuoden verran, olemme molemmat jo aikalailla tottuneita siihen. Itse en osaa enää kuvitella esittäytyväni vanhalla nimellä, mutta allekirjoitukseen se aina välillä pyrkii lihasmuistista hyppäämään :D

Millaisia kokemuksia / ajatuksia teillä on nimenmuutoksista?

perjantai 29. joulukuuta 2017

Häämuistot

Häistä on reilu vuosi aikaa, lähes kaikki häätavara on myyty tai annettu eteenpäin ja blogikin on pian saatu päätökseen. Asunnossamme hääpäivästä kuitenkin muistuttaa aika moni asia.


Isoimmin hääpäivän muistot ovat esillä makuuhuoneessamme. Miehen väsäämät valokirjaimet ovat koristaneet sängynpäätyä siitä asti kun saimme uuden sängyn ja siihen päädyn hankittua.

Valokuvissa mentiin linjalla "parempi överit kuin vajarit", ja seinää koristavat suosikkini potrettikuvista, molempien sisaruskuvat ja kollaasi häiden ihanimmista hetkistä ja tärkeimmistä yhteiskuvista.  Lisäksi seinäkokonaisuuteen kuuluu muistokehys (Ikean Ribba), jonka sisältä löytyy häiden kutsu ja oma lintuhäkkihuntuni.


Olohuoneemme vitriinikaappeihin piilotin yhden keskikoristekokonaisuuden pöydistä. Skumppalaseissa olleet hiekat tosin ehdittiin heittää kaikki pois, enkä ole sitten kynttilöitäkään jaksanut kokonaisuuteen virittää. Pöytäkoristeiden lisäksi vitriinistä löytyy myös hääkimppuni.

Olohuoneessa sijaitsee myös työpisteemme, jonka päältä avohyllystä löytyvät tervehdyskortit hääparille omasta laatikostaan. Niiden viereen tälläsin meidän ja kummipoikamme yhteiskuvan häistä.


Samasta avohyllystä löytyvät meidän kaikki valokuva-albumit (toistaiseksi olen vielä jaksanut teettää albumin kaikista reissu- ja arkikuvistamme), uusimpana myös hääkuva-albumi. Tilasin pellavapäällysteisen albumin minulle tutusta Smartphotosta ja liimasin kanteen kutsumme sekä häidemme sinisen silkkinauhan, jolla saa sekä albumin että kutsun suljettua.


Saamamme onnittelukortit kehystin heti häiden jälkeen seinille, Ikean edullisiin ja kevyisiin Fiskbo-kehyksiin. Halusin ne esille, eikä koiran asuttamassa kaksiossa löytynyt muuta turvallista paikkaa niille kuin seinät. Näiden kolmen eteiskäytävässä roikkuneen taulun lisäksi kortteja riitti vielä yhteen A2-kokoiseen tauluun olohuoneeseen.

Vuosi häiden jälkeen totesin, että on ehkä aika siirtää kortit laatikkoon. Ne löytyvät nyt samasta laatikosta kuin hääparin tervehdyskortit. Näihin kehyksiin puolestaan laitoin esille häissämme pöytäkortteina toimineita reissu-selfieitämme ja muita matkakuvia.

Tällä hetkellä häämuistoja on siis esillä vielä runsaasti, mutta tilanne varmaan muuttuu seuraavaan asuntoon (ehkä jo ensi vuonna) muutettaessa. Itse kyllä tykkään siitä, että arkiympäristöstämme löytyy paljon esineitä, jotka muistuttavat hääpäivästä - sen verran aikaa, rahaa ja vaivaa suunnitteluun kului, että lopputulosta muistelee mielellään :D

perjantai 22. joulukuuta 2017

Paljonko häissämme kului juotavaa

Vihdoin saan aikaiseksi kertoa meidän häiden juomamenekistä, jota olenkin jo muutamaan otteeseen blogissa sivunnut. Taustatietona kertaan vielä, että meidän häissä oli noin sata vierasta, joista noin 90 oli aikuisia. Todennäköisesti monet aikuisetkin jättivät alkoholijuomat alkumaljaan - yhteen ruokajuomaan, sillä aika moni oli autolla liikenteessä.


Ruuan kanssa meillä tarjottiin ensisijaisesti viiniä, mutta myös miedot juomat olivat esillä ja vapaasti juotavissa. Samoin toisin päin, eli vaikka iltasella ihmisten ajateltiin juovan lähinnä mietoja, myös viinit pidettiin esillä loppuun asti.

Holittomat juomat olivat tarjolla koko päivän, mutta niiden kanssa tuli sellainen ongelma, että kahvion vitriini, johon ne oli laitettu esille, ei jäähtynytkään, joten siitä sai vain lämpimiä juomia. Mikäli halusi kylmää holitonta, piti tajuta mennä kahvion tiskin taakse jääkaapille. Pullojuomien lisäksi tarjolla oli sekä hedelmillä maustettua että tavallista vettä boolihanoista ja pitopalvelun ruokajuomat (maito, mehu, kotikalja). Näillä puheilla ei ehkä liene yllätys, että holittomia juomia jäi aika paljon...

Kirjoittelin jo ennen häitä juomasuunnitelmista, sieltä löytyy kootusti muiden kokemuksia hääjuomien ja juhlien menekeistä. Mutta nyt siis meidän juominkeihin, tässä siis suoraan menekit:


Alkoholijuomat

Somersby Pomegranate 1 lava
Crowmoor Dry Apple -1/2 lavaa (siis oikeesti: ostettiin 2 lavaa, jäi 2,5 lavaa :D  Ilmeisesti joku oli siis vahingossa raahannut äitin saunajuomatkin häihin, eli tosiasiassa meni 1/2 lava)
Somersby Pear 1,5 lavaa 
Siiderit yhteensä 3x24tlk 

Original Long Drink 2 lavaa
Original Long Drink Cranberry 1 lava
Lonkerot yhteensä 3x24tlk (meni kaikki, eli olisi voinut mennä enemmänkin)

KOFF 2 lavaa
Sandels 2 lavaa
Olvi IPA 1 lavaa
Oluet yhteensä 5x24tlk

Kuohuviini 14 pulloa
Punaviini (Doppio Passo Primitivo) 5x3 litraa
Valkoviini (Two Oceans Sauvignon Blanc) 4,5x3 litraa
Bayleys Irish Cream 17% 2x100cl
Hennesy VSOP 40% 2x100cl


Alkoholittomat juomat (0,33 litran pulloja)

Pepsi 1 lava
Jaffa 1 lava
Sprite 2 lava
Limut yhteensä 4x24tlk
 
Bonaqua maustamaton 1 lava
Bonaqua sitruuna-lime joitakin pulloja (lava ostettiin ja lavan äiti oli merkannut jääneeksi)
Holiton alkumalja, eli Pommac muistettiin häiden aattona. Sitä ostettiin muistaakseni 3x1,5 litraa, ja kaikki taisi mennä.

Sellaiset menekit! Jos vertaa hankittuihin määriin, niin kyllähän noita jonkun verran jäi, mutta ei mitenkään mahdottomasti. Joku lava taidettiin jättää Oman Tuvan siivousporukalle, osa otettiin itsellemme ja miehen vanhemmille, mutta suurin osa lähti minun perheeni matkaan paljujuomiksi. Niin, ja toki helmikuiset syntymäpäiväjuhlani olivat tehokas keino päästä viimeisistä juomista eroon. Tosin juuri viimeksi porukoilla käydessäni huomasin vielä yhden yksinäisen IPA-tölkin nurkissa pyörimässä, mutta aika hyvin, sanoisin. En siis lähtisi muuttamaan ostoslistaamme, vaikka saisin siihen maagisen mahdollisuuden.

Tähän alkavatkin loppua omat postausideani, eli jos on vielä toiveita, mistä haluaisit tietää meidän häiden suunnittelusta / toteutuksesta, niin nyt on hyvä hetki toivoa :)

Kaikki postauksen kuvat jälleen Minttu Saarnin käsialaa, ethän kopioi!

torstai 14. joulukuuta 2017

Marrasmorsiamen vinkit häissä säästämiseen

Nyt kun budjetti on purettu, ja todettu, että siinä pysyttiin hyvin, on aika jakaa vinkkejä häissä säästämiseen. Mitään ihmekeinoja minulla ei ole jakaa, mutta yritän mennä hieman pintaa syvemmälle, konkreettiselle tasolle kaikissa keinoissa, joita me hyödynnettiin omien häämenojen nipistämisessä.


Ensinnäkin, tehkää budjetti. Se on vaikeaa, koska häissä tulee käytettyä rahaa asioihin ja palveluihin, joihin sitä ei normaalisti käytä ja siksi hintatasoa on vaikea arvioida. Vinkkejä arviointiin on kuitenkin netti pullollaan: Facebookin hääryhmistä (joihin en kyllä itse kuulunut), hääfoorumeilta (esim. naimisiin.info) ja blogeista (vaikka googlaamalla hääblogi budjetti) löytyy paljon sekä suunniteltuja että toteutuneita budjetteja. Lisäksi kannattaa tutustua palveluntarjoajien nettisivuihin, joilta usein löytyy hintaesimerkkejä. Vieraslista kannattaa olla mietittynä, kun budjettia alkaa rakentamaan, jotta tietää, millaisia juhlatiloja etsiä ja kuinka kalliiksi tarjoilut tulevat, kun yksikköhinta kerrotaan vierasmäärällä. Toisaalta vieraslistaa voi hioa budjetin kanssa rinnakkain ja tehdä siihenkin muutoksia, jos budjettia ja vierasmäärää ei vain saa sopimaan yhteen.

Etenkin blogeissa budjettia on usein myös perusteltu jollain tavalla: monelleko vieraalle, mihin panostetaan ja mistä pihistetään - ja miksi. Näitäkin kannattaa lukea, ja miettiä omia ajatuksiaan panostuksen ja pihistyksen kohteista (ja perusteluista niille). Budjetista on mielestäni pakko keskustella puolison kanssa jo hyvissä ajoin, jotta molemmat ymmärtävät ja hyväksyvät rahan käyttökohteet, eikä niistä tarvitse myöhemmin riidellä. Toki mieli voi muuttua, mutta jos vaikka haluaa lisätä johonkin käytettävän rahan määrää, kannattaa miettiä, mistä sitä voisi vastaavasti karsia (tai onko joku muu hyvä perustelu, kuten että tuote jää häiden jälkeen käyttöön / sen voi myydä lähes samaan hintaan eteenpäin).

Toiseksi, hyödyntäkää kirpputoreja. Netissä riittää hääkirpputoreja, esimerkiksi Facebookissa niitä on sekä valtakunnallisia että alueellisia, ja Häätori.fi on myös ottanut hyvin tuulta siipiensä alle. Hääkirpputorien lisäksi kannattaa kuitenkin katsella myös yleisten kirpputorien tarjontaa, oman kokemukseni mukaan erityisesti koristeiden osalta. Hääkirpputoreilla hinnat tuppaavat nimittäin olemaan hieman yläkantissa (sinänsä ymmärrettävää, kun tavaroita on käytetty ehkä päivän ajan). Normikirppiksiltä kannattaa tähyillä esimerkiksi maljakoita, kynttilänjalkoja, ja yksittäisiä koristeita. Myös omat ja läheisten nurkat kannattaa tarkistaa häätarvikkeiden varalta: niistä saattaa hyvinkin löytyä koristemateriaalia (kuten meidän pöytäkoristeina toimineet skumppalasit ja eteistä koristaneet lyhdyt), asusteita ja koruja (itse ostin häihin vain sormukset: rannekoru ja korvikset löytyivät omasta takaa, mummi lainasi kaulakorun).

Myös pukuostoksilla suosittelen kirpputoreja lämpimästi. Naisten hääpukujen osalta käytetyt puvut alkavatkin olla jo jonkinasteinen trendi, ja käytettyjä pukuja myyviä liikkeitä näyttää löytyvän useammastakin kaupungista: Lovebirds Helsingissä ja Lemppari Tampereella myyvät vain käytettyjä pukuja; Hyvinkään Happy Roadista ja Jyväskylän Wedding Garagesta löytyy sekä uusia että käytettyjä pukuja. Yksittäiset morsiamet myyvät pukujaan yleisimmin netin välityksellä, edellä mainituilla hääkirpputoreilla. Niitä harkitessa auttaa, jos omat mitat (pituuden lisäksi rinnan, vyötärön ja lantion ympärys) ovat tiedossa. Koska hääpuku on käytettynäkin melko kallis ostos, suosittelen kauppojen tekemistä kasvotusten: pääset sovittamaan pukua, eikä ole riskiä puvun ja myyjän katoamisesta maksamisen jälkeen. Livenä on myös helpompi varmistaa, että puku on varmasti laadukas, eikä siinä ole reikiä tai pinttynyttä likaa.

Kirpputoreja kannattaa hyödyntää myös omien häiden jälkeen. Meidänkään budjetti ei olisi ihan niin kuosissa kuin nyt, jollen olisi vähentänyt käytetyistä rahoista niitä, jotka saatiin takaisin häätavaroita myymällä. Suosittelen myymään tavarat mahdollisimman pian häiden jälkeen, koska muuten se jää muiden asioiden jalkoihin. Lisäksi häämuoti muuttuu, eikä teidän häidenne aikaan suosiossa ollut tavara mene välttämättä enää eteenpäin kovin paljon myöhemmin. Itse asiassa omia tavaroita voi alkaa myydä jo siinä vaiheessa, kun vasta tekee viimeisimpiä hankintoja omiin häihinsä: itse sovin parissakin myyntiketjussa muiden ostajaehdokkaiden kanssa, että myyn ostamani tuotteet heille meidän häiden jälkeen.

Kolmanneksi, olkaa ajoissa. Ajoissa suunnitellen ja hankintoja tehden voitte poimia parhaat tarjoukset ja kirpputorilöydöt - kiireessä on pakko ostaa sitä, mikä on tarjolla, oli hinta mikä hyvänsä. Edullisten tuotteiden lisäksi voitte saada myös palveluita halvemmalla. Esimerkiksi me saatiin valokuvaus vuoden 2016 häihin vuoden 2015 hinnoilla, kun tehtiin varaus silloin. Toimijoilla on kuitenkin erilaisia käytäntöjä, eikä tämä päde kaikkiin; kannattaakin tarkistaa hintamuutosten ehdot varauksia tehdessä ja sopimuksia allekirjoittaessa.

Muita yleispäteviä säästövinkkejä mulla ei sitten taidakaan olla. Esimerkiksi tekemällä itse voi säästää, tai olla säästämättä: meidän pöytäkoristeet tulivat melko edullisiksi, kun ne teetettiin lähipiirillä, ja itsetehdyillä tuolihupuilla jäätiin loppuviimeksi voitolle, mutta valokirjaimet olisivat tulleet edullisemmiksi kaupasta haettuina :D

Olisiko teillä lisää vinkkejä?

tiistai 5. joulukuuta 2017

Budjetti: Suunnitelmat ja toteuma

Nyt olisi vihdoin aika tarkastella meidän häiden budjettia: mitä suunniteltiin, ja mitä sille loppuviimeksi tapahtui. Tiivistettynä voisi todeta, että aika hyvin suunniteltu - 10 000 euroa oli meidän ensiarvio häiden kokonaiskustannuksista (häämatkaa me ei laskettu hääbudjettiin lainkaan), tarkemmin suunniteltu budjetti oli 10 550 euroa ja häihin käytettiin 10 360 euroa. Jos siitä vähennetään häätarvikkeiden myynnit häiden jälkeen, maksettavaa jäi 9 360 euroa - vähemmän kuin budjetoitiin! Jos vähennettäisiin vielä ne kustannukset, joiden kohteet jäivät käyttöön (esim. sulhasen puku, joitakin koristeita), häistä maksettiin 8 525 euroa, mikä ei mielestäni ole lainkaan paha, eikä varsinkaan ole kaduttanut!

Tältä meidän budjetti tarkemmin katseltuna näyttää:


Pidin koko hääjärjestelyiden ajan aika tarkasti kirjaa ostoksista ja kustannuksista, joten uskoisin tuon olevan kokolailla totuuden mukainen (joskaan ei nyt ehkä ihan euron päälle).

Vielä lähemmin tarkasteltuna rahaa kului seuraavasti:

Juhlapaikkamme Oman Tuvan hinta koostui 600 euron viikonloppuvuokrasta ja 180 euron siivousmaksusta.

Koristeisiin kului aiottua enemmän rahaa (noin 500e vs. 200e), mutta toisaalta rahat sai tosi hyvin takaisin, kun koristeet häiden jälkeen myytiin. Kalleimmat koristeet olivat meidän valokirjaimet, vaikka ne itse tehtiinkin. Niiden tarvikkeisiin kului noin satanen. Halvimmiksi taas tulivat tuolihuput, jotka tehtiin itse hääkirppareilta haalituista Knoppa-lakanoista. Kustannuksia tuli noin 30 euroa, ja häiden jälkeen huput myytiin 130 eurolla.

Minun vaatteeni pysyivät aika hyvin suunnitellussa 900 eurossa, ja budjetti jäi reilusti plussan puolelle, kun sain mekkoni myytyä samaan hintaan kuin sen itse ostin (eli maksettavaa siitä jäi ompelijan kulut ja pesu). Suosittelen siis lämpimästi käytetyn mekon ostamista; mekon arvo laskee yleensä eniten siinä vaiheessa, kun sen kantaa kaupasta kotiin!

Miehenkin vaatteissa pysyttiin hyvin budjetissa, vaikka ehdittiin johonkin väliin harkita pukubudjetin kasvattamista. Jos tarkastellaan maksettavaksi jäänyttä osuutta, miehen vaatteet tulivat itse asiassa kalliimmiksi kuin omani, mutta hänellä puku jäikin kaappiin jatkokäyttöä varten.

Sormuksia meillä ostettiin vain minulle, mutta silti kaksi kappaletta; yksi kihlan molemmille puolille. Niihin varattu 900 euroa ei olisi kyllä normihinnoilla mitenkään riittänyt, mutta noin vuosi ennen häitä bongasin Malmin Korupajan "kaksi yhden hinnalla" -kampanjan, ja sain siis rivitimantti-ihanuuteni älyttömän edullisesti!

Ruokiin oli laskettu 30 euroa henkilöltä, ja se oli kerrottu kutsuvierasmäärällämme, 140 henkilöllä. Lopulta kutsutuista jäi aika moni pois, sillä häihin saapui aika tarkalleen sata henkilöä. Sen ansiosta alitimme budjetin tässäkin kohtaa, vaikka mieluusti olisimme kestinneet kaikkia kutsuttuja. Isoin erä oli tottakai pitopalvelu (3138e), vaikka Pitokauha olikin edullinen. Pitopalvelun lisäksi ruokakuluja tuli herkkubuffetin tarjoiluista, kakusta ja serveteistä.

Juomiin, sisältäen sekä alkoholilliset että holittomat, oli varattu 1000 euroa. Vierasmäärän kutistuminen vaikutti niidenkin määriin siten, että jäätiin budjetin alle. Alkoholijuomat maksoivat aikalailla tasan 700 euroa Virosta haettuna, ja holittomat (pienet limu- ja vichypullot) maksoivat siis 140 euroa. Juomia myös jäi aika reippaasti, mutta se on toisen postauksen asia...

Valokuvauksen kohdalla budjetti ylitettiin lähinnä siksi, että hieman ennen häitä päätettiin sittenkin ottaa myös hääpäivän aamun kuvaus. Vihkimisen ja juhlien kuvaus olisi Mintulla tuolloin maksanut 1080 euroa (nykyään sekin on kalliimpi), eli olisi juuri ja juuri mahtunut budjettiimme. Epäilimme kuitenkin, että tuon paketin tunnit loppuvat kesken, ja muutamalla lisätunnilla se olisi tullut jo kalliimmaksi kuin koko päivän kuvaus. Näin ollen kannatti maksaa se muutama satanen jo valmiiksi ja varmistaa sillä tuntien riittävyys. Tämäkään rahasumma ei ole kaduttanut, niin ihania kuvia saimme!

Kutsuissa säästettiin tekemällä ne alusta asti itse, ja osin kierrätysmateriaaleista. Kalleinta kutsuissa olivatkin postimerkit. Kiitoskortit tilattiin Smartphotolta, ja niihin menikin sitten enemmän rahaa kuin kutsuihin - enkä ollut niihin tajunnut budjetoida mitään :D

Siviilivihkimiseen juhlapaikalla budjetoin 300 euroa, koska se maksaa 200e + vihkijän matkakulut. Ihan budjetoitua määrää me ei maksettu, eli vihkijän matkakulut olivat alle satasen, mutta en nyt muista tarkalleen, paljonko ne olivat. Tämänkin rahan maksoimme kyllä mielellämme, oli ihanaa, että vieraat pääsivät todistamaan avioitumistamme ilman että täytyi teeskennellä uskonnollista tyyppiä.

Hääyön majoituskustannuksiin oli laskettu 200 euroa lonkalta, kun budjettia tehtäessä ei vielä tiedetty, missä tultaisiin yöpymään. Budjetti ylittyi aavistuksen, kun päätimme varata hääyömökin vielä seuraavaksikin yöksi.

Yllätyskustannuksia tuli kiitoskorttien lisäksi kukista (minun kimppuni materiaaleista ja vieheistä ja rannekukista, jotka päätettiin vielä viimemetreillä ottaa), paperituotteista (eniten tervehdyskorteista, joiden painatus tilattiin Tamkopiolta) ja muusta pikkusälästä: juomien tarjoiluastioista, vessakoreista, photobooth-propseista jne. Lisäksi naimisiin menosta tulee usein oheiskustannuksia, joita en ole nyt laskenut tähän; me esimerkiksi maksettiin nimenmuutoksesta (molemmat vaihtoivat nimeä häiden jälkeen), ja sen myötä henkilöllisyystodistusten ja korttien uusimisesta, vanhemmille ja itselle tilattiin valokuvamuistoja, ja sitten tietysti käytiin häämatkalla.

Me oltiin kuitenkin siitä onnekkaassa asemassa, että molempien vanhemmat osallistuivat hääkustannuksiin reilusti: vanhemmat kustansivat yhteensä yli 6000 euroa, eli meille jäi maksettavaa noin 4000 euroa. Itse asiassa saatiin oma osuutemme aika lailla takaisin häälahjarahoina, joilla tehtiinkin häämatka (harmi vaan, että se ei ihan mennyt niin kuin piti).

Onhan tuo paljon rahaa, mutta myös paljon ihania hetkiä ja ihania muistoja - sekä meille että toivottavasti kaikille häihin osallistuneille! Miltä teidän budjetti näyttää?

maanantai 20. marraskuuta 2017

Vuosi sitten tänä päivänä

20.11.2016 erättiin hieman lyhyeksi jääneen mutta hyvin nukutun yön jälkeen ensimmäiseen aamuun avioparina Pikkuvinnarissa, vuokramökissä Kyrösjärven rannalla. Käveltiin naapurin Vinnari-mökkiin, jossa minun perheeni yöpyi, ja jatkettiin sieltä koko poppoo Ikaalisten kylpylään aamupalallle.

Pikkuvinnari ja meidän (hää)auto
Aamupalalla nähtiin vielä paljon tuttuja kasvoja, sillä monet vieraistamme yöpyivät kylpylässä, ja monet, joskaan eivät kaikki, olivat myös jaksaneet nousta aamiaiselle. Otettiin vielä vastaan onnitteluita ja nautittiin hyvästä aamiaisesta. Aamiaisen jälkeen lähdettiin perheiden kanssa keräämään tavaroita Omalta tuvalta. Siivous oli tilattu tuvan yhdistykseltä, joten siitä ei tarvinnut huolehtia (vanhempani tosin harmittelivat, että turhaan maksettiin siivouksesta, kun ei oltu juuri sotkettukaan). Sieltä suoriuduttiin siis nopeaan pois.

Miehen perhe lähti kotiaan kohti, me suuntasimme minun perheeni kanssa taas heidän mökilleen nauttimaan rääppiäislounasta. Ruokaa jäi niin paljon yli, että sitä löytyi äidin pakastimesta vielä kesälläkin, kun etsittiin veljeni ylioppilasjuhliin ilmoittamatta ilmaantuneelle vegaanille suuhunpantavaa (onneksi löytyi siis). Lounaan jälkeen myös minun perheeni lähti kotiin, ja me siirryimme miehen kanssa omaan mökkiimme, jonne jäimme vielä yhdeksi yöksi.

Vaikka perheeni silmään meidän mökki oli niin vaatimaton ja pieni, että he olivat jo taivuttelemassa isovanhempiani vaihtamaan oman hotellihuoneensa meidän kanssamme, Pikkuvinnari oli kyllä ihan meidän näköinen hääyöpaikka. Vähäinen tila ei haitannut, koska häiden jälkimainingeissa sitä halusikin pysytellä toisen lähellä, ja mökkiin sai hotellihuonetta näppärämmin kannettua häävieraiden muistamiset meille ihmeteltäviksi. Lisäksi mökissä oli puusauna!

Suklaata, shamppanjaa ja häävieraiden tervehdyksiä <3
Loppusunnuntai kului siis ihanissa löylyissä saunoen, häälahjoja availlen ja kortteja lukien sekä tervehdyskorteille ja valokuvanurkkauksen kuville nauraen. Sanalla sanoen täydellinen häistä palautumisen päivä!

Maanantaina koitti kuitenkin meillekin aika siirtyä kotiin Tampereelle. Matkalla käytiin kaupassa palauttamassa hääjuomista tyhjentyneitä pulloja, ja tuntui ihan hassulta olla siellä sillä tavalla häähuuruissa, keskellä muiden tavallista arkea. Kotona purettiin tavarat autosta kämppään, mutta niille ei onneksi ollut kiire etsiä paikkoja, kun koira oli minun perheelläni hoidossa. Häiden jälkeisellä viikolla minulla ei ollut paljoakaan opintoja tehtävänä, joten keskityin etsimään häälahjoille paikkoja ja myymään meidän häätarvikkeita eteenpäin, haikein mielin kylläkin.

Eilen olikin jo aika viettää ensimmäistä hääpäivää! Sitä vietettiin sitten samoissa tunnelmissa kuin häämatkaa - flunssaisena ja sateen keskellä. Voimat riittivät juuri ja juuri Fazerin kahvilan brunssiin (jota voidaan kyllä suositella, vei nälän koko päiväksi!) ja pieneen lenkkiin koiran kanssa. Käytiin Näsilinnanpuistossa ottamassa pari selfietä siinä kohdassa, jossa vuosi sitten otettiin hääkuvia :D Loppupäivä kului sohvalla leffojen parissa. Ei kai sekään väärin ole.

torstai 16. marraskuuta 2017

Hääpäivän aikataulu

Häitä järjestellessä yksi vaikeimmista pohdinnoista oli mielestäni hääpäivän aikataulun suunnitteleminen. Muiden kokemuksia löysin netistä kovin vähän, ja nekin olivat yleensä suunnitelmia - kukaan ei palannut kertomaan, miten aikataulu tosiasiassa piti. Siksipä jaan teille meidän hääpäivän aikataulun, jos vaikka joku saisi siitä vinkkejä omansa järjestelyyn. Mutta. Kuten olen moneen kertaan maininnut, en pysynyt hääpäivänä yhtään kellon perässä, joten minäkään en osaa kertoa, kuinka täsmällisesti tämä toimi... Paitsi että kaikki vihkimistä edeltävä tekeminen pysyi aikataulussaan ja oltiin useassa kohtaa jopa etuajassa. Itse häissäkin uskon meidän pysyneen aika hyvin suunnitelmissa; ainakaan itselleni ei tullut kiireen tuntua, eikä mikään jäänyt välistä.

Mitä vieraillemme kerrottiin hääjuhlan ohjelmasta:
Hääpäivän aikataulu kokonaisuudessaan:

7.30 Herätys, aamupala yms (kotona Tampereen keskustassa)
8.30-10 Morsiamen kampaaja (Marrasmorsiamen hääaamu)
Ennen kymmentä bestman haki sulhasen kotoa, ja he kävivät hakemassa vieheet ja rannekukat kukkakaupasta
10-11 Morsiamen meikkaus kotona, sulhanen ja bestman kävivät syömässä ja siirtyivät valmistautumaan (Marrassulhasen hääaamu)
11-12 Morsiamen lounas & pukeutuminen, sulhanen ja bestman siirtyivät jo Näsilinnanpuistoon kuvauksia varten
12.00 Valokuvaaja siirtyi Näsilinnanpuistoon, morsian ja kaasot perässä. Valokuvaus Näsilinnassa & puistossa
13.30 Perheet siirtyivät näihin aikoihin Omalle Tuvalle tekemään viimeisiä valmisteluita ja ottamaan vieraat  vastaan
13.30 Lähdettiin Omalle Tuvalle, hääpari morsiamen veljen kyydillä, kaasot ja bestman omilla autoillaan (matkaan Tampere-Ikaalinen varattu noin tunti)
14.20 Hääpari saapui Omalle Tuvalle, siistiytyminen ja valmistautuminen vihkitilaisuuteen Oman Tuvan takatiloissa
14.30 Vihkijä saapui Omalle Tuvalle
15.00 Vihkitilaisuus alkoi
Vihkitilaisuuden jälkeen hääparin pikapotretit & vieraille info jatkosta
15.30 Onnittelujono & alkumaljojen haku, maljannosto, morsiamen isän puhe ja ohjeistus ruokailuun
16-17.30 Ruokailu, jonka loppuvaiheessa yhteiskuvat
18.00 Kenkäleikki, morsiamen puhe ja ohjeistus kahveille
18.30 Kakun leikkaus ja kahvit, herkkubuffet avataan, "kuokkavieraat"
19.15 Kahvitarjoilu päättyy
20.00 Häätanssi & tanssi jatkuu
21.00 Heitot & tanssi jatkuu
22.00 Iltapala & tanssi jatkuu

Sellainen kokonaisuus! Mielestäni oli ihan sopivasti ohjelmaa, kun vieraat saivat lisäksi omaan tahtiinsa kisata hääbingossa, kirjoitella tervehdyskortteja ja kuvauttaa itsensä valokuvanurkkauksessa. Ainoastaan ihan hääjuhlan alkuun vieraat olisivat toivoneet hieman enemmän ohjelmaa, kun ruokailun alkua jouduttiinkin hieman odottelemaan, eikä tunnelma ollut vielä ihan kohonnut.

Tämän myötä itse hääpäivä alkaakin olla taputeltu myös täällä blogin puolella (vihdoin, aikalailla vuosi häiden jälkeen!), mutta ajattelin vielä kirjoitella suunnitelmien onnistumisesta ainakin budjetin ja hääjuomien osalta. Myös toiveita postauksista saa esittää, jos siellä kukaan enää tätä blogia seurailee ;)